Task 2

A)

Terveydenhuoltoon ja hoitotyöhön liittyy paljon lakeja ja asetuksia, jotka ohjaavat toimintaa. Listaamme tähän viisi mielestämme tärkeintä.

Terveydenhuoltolaki

Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, joten se on koko terveysalan laillinen perusjalka, jonka päälle muut lait perustuvat. Laki on myös ajankohtainen maahanmuuttajien lisääntyessä Suomessa, sillä sen tehtävänä mm. on vähentää väestöryhmien terveyseroja ja yhdenvertaistaa palvelujen saatavuutta. Tämä laki kattaa koko terveydenhuollon alueen ja sen tarjoamat palvelut ja takaa jokaiselle yhdenvertaisen hoidon.  Hoidon on oltava näyttöön perustuvaa ja laadukasta. Myös laadunhallinta ja potilasturvallisuus on otettava lain mukaan huomioon.

Kansanterveyslaki

Tämän lain tarkoituksena on edistää terveyttä sairauksien ja tapaturmien ehkäisemisellä. Kansanterveystyöstä huolehtiminen on kunnan vastuu ja sen asiantuntijatahot ovat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus. Tämän lain merkitys on suuri kansanterveydellisesti ja taloudellisesti. Suunnatessa huomio ennaltaehkäisevään työhön ihmisten elämänlaatu on laadukkaampaa, he elävät pidempään ja se tulee yhteiskunnalle halvemmaksi verrattuna kalliisiin hoitoihin ja toimenpiteisiin.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää saada hoitoa terveydentilaansa. Potilas on oikeutettu saamaan laadukasta hoitoa laissa määriteltyjen aikarajojen sisällä. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja hän voi halutessaan kieltäytyä hoidoista. Potilaan tulee tietää kaikki faktat omasta terveydentilastaan, jotta voi tehdä päätöksen. Jos potilas ei pysty tuomaan esille omaa mielipidettään hoidosta, päätös tehdään omaisen kanssa yhteisymmärryksessä ajatellen potilaan henkilökohtaista etua ajatellen. Potilaan tahtoa tulee kunnioittaa, jos hän on kieltänyt ottamasta yhteyttä omaisiin tai jos hän on tehnyt hoitotestamentin. Potilaan ollessa tajuton ja välittömässä hengenvaarassa, häntä on autettava, jos hoitotestamenttia ei ole.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Terveydenhuoltoalalla työskentelevän työntekijän pystyttävä todistamaan pätevyytensä ammattitoiminnan edellyttämällä koulutukslla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo työntekijöiden toimia ja varmistaa, että vain luvan saaneet työntekijät toimivat terveysalalla. Laki edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua. Myös potilaille on tärkeää, että heitä hoitavat henkilöt ovat ammattilaisia ja siihen työhön kouluttautuneet.

Laki sosiaali-ja terveyshuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Sähköinen kirjaaminen ja muu asiakastietojen käsittely on jokapäiväistä hoitoalalla. Sähköinen kirjaaminen on vielä suhteellisen uusi käytäntö ja siihen saattaa liittyä vielä epäröintiä. Kaikki potilastiedot ovat salassa pidettäviä ja sen vuoksi laki on erittäin oleellinen. Potilastietojen käsittelystä, luovutuksesta ja säilyttämisestä on tarkat säädökset, jotka suojelevat potilasta. Potilaan tietoja saa käsitellä vain sellainen henkilö, joka on hoitosuhteessa potilaaseen. Sähköisessä potilasjärjestelmässä jokaisesta käynnistä jää jälki, jonka kautta voidaan tarvittaessa seurata käyntejä sivuilla.

Lähde: www.finlex.fi

B)

Soteuudistus on ollut paljon esillä mediassa lähiaikoina. Marraskuussa 2015 hallitus päätti, että itsehallintoalueita tulee 18, jotka muodostuvat nykyisistä maakunnista. Sen sijaan 15 aluetta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Alueita ei ole vielä nimetty eikä edes tarkkaan tiedetä millä tavoin palvelut lopulta järjestetään. Aikaisemmin kuntien järjestämät palvelut ovat siis tulevaisuudessa maakuntien tehtävä.

Kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat itsehallintoalueet. Sairaaloiden palveluja jaotellaan niin, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään erityisvastuualueille. Tavoitteena palvelujen yhdistämisessä on

-       kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja tarjoamalla asiakaslähtöiset, laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja tervevyspalvelut kaikille. Tällöin henkilövoimaroja mietitään uudelleen ja mahdollisesti yhdistetään.

-       Vahvistaa peruspalveluja ja toteutetaan niitä uusilla tavoilla.

-       Saada aikaan kustannustehokas ratkaisu, joka vaikuttaa palvelurakenteeseen, niiden uudistamiseen, vaikuttavuuteen ja laatuun.

     

    Osana uudistusta tullaan säätämään valinnanvapausuudistus, jonka kautta käyttäjä voi valita palvelun julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluista. Palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden välineenä on digitalisaatio. Tavoitteena on, että tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat niin asiakkaiden kuin alan ammattihenkilöstön käytössä mahdollisimman tehokkaasti. Digitalisaation avulla voidaan järjestää palveluja aikaisempaa tehokkaammin ja uusien prosessien kautta. Tulevaisuudessa maakunta vastaisi koko alueensa ICT-palveluista. Tätä kautta sairaaloiden väliset tietokatkokset vähenisivät. Nykyään ongelmana on juuri se, ettei potilaan kaikkia hoitoon liittyviä tietoja päästä välttämättä katsomaan. Esimerkiksi, potilas on voinut käydä saman sairauden vuoksi julkisella ja yksityisellä puolella eikä silloin toinen osapuoli ole tietoinen toisessa paikassa selvitetyistä tiedoista ja tutkimuksista. Koko maakunnan käyttäessä samaa ICT-palvelua tällaista ongelmaa ei olisi, potilaan hoito olisi tehokkaampaa ja kustannukset pienentyisivät.

Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/sote-uudistus 

 http://alueuudistus.fi/soteuudistus/hallituksen-linjaukset

http://stm.fi/sote-uudistus/ukk

http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio

C)

 Siun sote-hankkeen aloittivat yhdessä Heinävesi sekä Pohjois-Karjalan kunnat. 26.10.2015. päätettiin perustaa uusi sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava kuntayhtymä, Siun sote. Hanke perustettiin valtakunnallisen sote-uudistuksen tuomien muutosten ennakoimiseksi sekä etujen turvaamiseksi maakunnassa, uudistuksen tullessa. Siun sote uudistuksen myötä, keskussairaalan ja Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään saman organisaation alle.

Hankkeessa suunniteltiin, kuinka alueen kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja lähipalvelut säilyvät, lisäksi mietittiin, kuinka alueen erikoisosaaminen saadaan käyttöön mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Palveluntuotantojen suunnittelu ja kehittäminen tapahtuu ns. palvelupakettiryhmissä, joista jokainen keskittyy tietyn palvelukokonaisuuden tarkasteluun, esim. vastaanottopalveluille on oma ryhmänsä. Palvelupakettiryhmiä on tällä hetkellä 12.

Palvelupakettiryhmissä määritellään mitä palveluita ko. palvelukokonaisuuteen kuuluu, suunnitellaan miten palvelukokonaisuus toteutetaan Siun sotessa, selvitetään eri kuntien kustannuksia sekä toteutusmalleja ko. palvelukokonaisuuksiin ja kartoitetaan näin, mikä olisi sopivin tapa toteuttaa palvelut Siun sotessa. Palvelukokonaisuuksia määritellään myös valtakunnallisesti.

 Alueen asukkaiden osallisuuden sekä käytännön toiminnan kehittämiseksi, mukana Siun sotessa, on myös toiminnallisen kehittämisen tiimi. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tiimi järjestää mm. koulutuksia, työpajoja ja muutosvalmennusta. Toiminnallinen kehittäminen on hanketyötä, johon rahoitus saadaan Kaste-rahoitukselta.

Hankkeen selvittelyvaiheessa kartoitettiin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden puutteita ja ongelmia. Selvitystyötä tehtiin sekä alueen asukkaiden sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden keskuudessa. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat henkilöstön ja asukkaiden parannusideat. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on vahvasti mukana Siun soten valmistelussa.

Siun sote aloittaa toimintansa vuoden 2017 vuoden alussa. Kuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita 170 000 asukkaalle ja sen palvelukseen siirtyy yli 6000 kuntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Vaikka Siun soten tarkoitus onkin taata kaikille alueen asukkaille yhtäläiset sote-palvelut, jää silti mietityttämään, käykö näin? Pohjois-Karjala on alueellisesti haastava, koska välimatkat ovat pitkiä ja esimerkiksi joukkoliikenteen vuoroja karsitaan lähes koko ajan, saavuttavatko palvelut siis kuitenkaan kaikkia tarvitsevia. Vaikka erikoislääkäri tulisi paikallisen terveyskeskukseen pitämään vastaanottoa, ei se silti takaa, että kaikki tarvitsevat pääsevät hoitoon. Olisivatko liikkuvat palvelut mahdollisia? lääkäri kävisi kotona?

Jäävätkö pienemmät kunnat kuitenkin hieman isompien jalkoihin?

On kuitenkin hyvä, että jo hankkeen alkuvaiheessa sekä alueen asukkaat, että sote henkilöstön näkemykset on otettu huomioon. Paras tieto/kehitysehdotukset tulevat varmasti niiltä tahoilta, jotka palveluita käyttävät ja toisaalta tarjoavat. Henkilöstön kouluttaminen on myös avainasemassa uudistuksen onnistumisessa. Viime päivinä on tullut otsikoihin sairaanhoitajien työnkuvan muuttaminen ja selkiyttäminen, nimenomaan sote-uudistusten myötä.

Siun sote mahdollistaa myös uusien, innovatiivisten hoitotyön keinojen ja välineiden kehittelyn sekä ideoimisen.

Mietityttää myös nykyinen taloustilanne ja sen mukanaan tuomat haasteet sote-palveluiden toteuttamiseen/tarjoamiseen. Supistuksia täytyisi tehdä ja samalla kuitenkin työtehtävät lisääntyvät ja vastuut laajenevat, saavatko kaikki asiakkaat todella asianmukaisen, mahdollisimman hyvän hoidon vai jääkö jotain huomaamatta ”kiireessä”?

Lähde: http://www.pkssk.fi/pkssk-etusivu/-/asset_publisher/3WLv/content/siun-sote-siirtyy- selvittamisesta-toimintaan?redirect=http%3A%2F%2Fwww.pkssk.fi%2Fpkssk-etusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_3WLv%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D4

http://www.siunsote.fi/etusivu/siun-sote/

http://www.pkssk.fi/sote