Task 3. Maailma muuttuu ja
niin muutumme mekin
Jokainen yritys tarvitsee
johdon toimiakseen. Johtoon organisaatiossa voi kuulua yhdestä useampaan
henkilöä. Johdon tarkoituksena on saada yritys tuottamaan, saamaan tuloksia
toiminnassaan. Yrityksen luomiseksi tarvitaan yritykselle tavoitteet ja hyvä
suunnittelu toiminnalle mahdollistamisesta. Yritykselle valitaan ns. johto
henkilöstö, joka vastaa yrityksen tuotannosta ja valvonnasta, koko yrityksen
toiminnasta.
Yrityksen johdon täytyy olla
tietoinen yrityksen tarkoituksesta, tavoitteista ja päämäärästä sekä osata
hallita yrityksen kokonaisuus. Johdon kuuluu myös valvoa koko ajan yrityksen
toimintaa ja vastata yrityksen toiminnasta.
Yrityksen johto voidaan myös
luokitella yleisesti kolmeen luokkaan. Eli on ylin johto, joka vastaa koko
yrityksen toiminnasta ja tuotettavuudesta. Heidän alaisinaan voi toimia ns.
keskijohto. Keskijohto yleensä hallitsee ns. vuoden budjetin tarkastelun,
ratkaisee yrityksessä tulevia ongelmatilanteita sekä kehittää eri yrityksen
yksiköiden kanssa toimintaa, kohdistaa yksiköiden toiminnan panosta parempaan.
Näiden keskijohdon alaisina toimivat useimmiten sitten ns. suoritustason
johtotehtävissä olevat henkilöt. Näihin kuuluvat mm. esimiehet, jotka vastaavat
yrityksen työntekijöistä ja heidän panoksestaan yritystä kohtaan.
Mitä johtamistaitoihin tulee
johto tasolla, niin silloin vaaditaan erittäin hyvää organisaatio kykyä. Täytyy
tuntea yrityksen toiminta ja eri johtotasojen vaatimukset / vaatimustasot.
Johtaminen vaatii tietynlaista persoonallisuutta, halua johtaa yritystä
eteenpäin omallakin persoonallisuudellansa, hyvää käyttäytymistä, hyvää
vuorovaikutustaitoa, hyvää tietopohjaa, jne. Mielestäni sanonta ”Sellainen
osasto, millainen osastonhoitaja” pitää hyvin paikkansa. Johtaminen vaatii
alaistensa hyvää tuntemusta, ammattitaidoista kiinnipitämistä säännöllisillä
koulutuksilla, alaisten tukemista työssä, alaisten mukaan ottamista yrityksen
eteenpäin kehittämisessä. Tänä päivänä vaaditaan työntekijöiltä paljon. Aikaa
työntekoon ei lisätä, päinvastoin, samalla ajalla tulee tehdä enemmän työtä.
Johtotasolla usein unohdetaan työn teon inhimillisyys ja vaativuus. Varmastikin
tulevaisuudessa tullaan kehittämään enemmän yhdessä alaisten ja johdon kanssa
työntekemisen mahdollisuuksia työntekijän näkökulmasta. Uskon, että etätyö
tulee lisääntymään ja ns. monimuotoisuus tehdä työtä, myös työn sovitteleminen
elämän tilanteen mukaan tulee mahdolliseksi.
Maailma muuttuu ja niin muutumme mekin. Siksi johtajien ja työntekijöiden täytyy pysyä muutoksessa mukana. Hyvä johtaja on inspiroiva ja kiinnostunut viemään asioita eteenpäin. Valmis kokeilemaan uutta ja ottamaan selvää uusista mahdollisuuksista. Ilman hyvää johtajaa ei mikään työyhteisö pysty kehittymään. Hyvä johtaja on myös halukas jatkuvasti selvittämään mitä uutta on tarjolla ja omalla innokkuudellaan saa työntekijätkin panostamaan muutoksiin ja työnsä kehittämiseen.
Suurin haaste johtajalla on siinä, että hän saa myös
työntekijät innostumaan asioista. Hän on valmis käyttämään aikaa uuden opiskeluun
ja antaa tilaa työntekijöille ehdottaa ja kokeilla uusia asioita. Hyvän
johtajan täytyy myös omalla tekemisellään näyttää esimerkkiä siitä, kuinka
esimerkiksi joku uusi potilastietojärjestelmä käytännössä helpottaa ja parantaa
kirjaamisen laatua. Muutoksessa syntyy aina vastarintaa, mutta hyvä johtaja
pystyy perustelemaan muutoksen tarpeen ja omalla esimerkillään pikkuhiljaa
saamaan myös työntekijät hyväksymään ja innostumaan asiasta. Mikäli johtajalla
ei itsellään ole mielenkiintoa asioita ajaa eteenpäin vaan sanoo vain, että
tässä on uusi potilastietojärjestelmä, käyttäkää sitä, ei varmasti saa
samanlaista vastaanottoa kuin tilanne missä johtaja innostaa ja kannustaa
työntekijöitään.
Tärkeintä on antaa ensin aikaa tottua muutokseen ja sen
jälkeen pikkuhiljaa antaa aikaa opetella uutta. Monissa asioissa myös
kouluttaminen uusin asioihin on ensisijaisen tärkeää. Myös työntekijöillä on
vastuu muutoksessa sopeutua siihen ja ajatella se mahdollisuutena ja ottaa se
avoimesti vastaan. Tässä korostuu myös johtajan ja henkilökunnan välit sekä se
miten hyvin johtaja osaa todellisuudessa työyhteisöä johtaa.
Oikeudenmukaisuus, arvostus ja luottamus. Kolme hienoa
sanaa, mutta joskus niin vaikeita toteuttaa. Tosiasia on se, että hyvä johtaja
saa työyhteisön toimimaan ja noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Huono johtaja
usein epäonnistuu. Tämä näkyy selkeästi työyhteisön hyvinvoinnissa ja työn
tekemisen mielekkyydessä. Mikäli työpaikalla on huono ilmapiiri ja johtaja ei
nauti toisten arvostusta ja luottamusta on suuri todennäköisyys, että työn
tekeminen kärsii ja sairaspoissaolot lisääntyvät sekä työhyvinvointi kärsii.
Huonossa ilmapiirissä kukaan ei jaksa työskennellä kauaa vaan saa helposti
työuupumuksen. Tilanne saattaa mennä jopa siihen, että johtaja on niin sokeutunut
tilanteelle ettei edes huomaa sitä, että hänen omat tekemisensä tai tekemättä
jättämisensä, ovat johtaneet
tilanteeseen. Tämä vaikuttaa siihen, että kukaan ei osaa puuttua tilanteeseen
vaan työntekijöiden huonot välit vain pahenevat ja tyytymättömyys johtajaa
kohtaan kasvaa.
Työtyytyväisyys ja hyvinvointi lähtee johtajasta.
Työpaikassa missä johtajan ja henkilökunnan välillä vallitsee luottamus,
oikeudenmukaisuus ja arvostus toimii paremmin kuin paikka missä nämä eivät
toteudu. Myös työntekijöillä on vastuu asiassa. Pelkästään yksi ihminen joka ei
halua noudattaa yhteisiä pelisääntöjä voi onnistua aiheuttamaan eripuraa
työyhteisöön. Tässä näkyy taas johtajan taidot puuttua tilanteeseen ja toimia
yhteisen edun nimessä. Työhyvinvointia lisää myös se, että johtaja arvostaa ja
kannustaa työntekijöitään. Tällöin työntekijät saavat intoa tehdä työnsä
paremmin, kun joku huomaa heidän panoksensa. On huomattavasti mukavampi mennä
työpaikkaan missä tuntee olevansa arvostettu ja siellä on hyvä ilmapiiri.
Siellä työn laatu on varmasti parempaa, koska henkilökunta on motivoitunutta ja
haluaa panostaa työhönsä.
Hei,
VastaaPoistaselkeäst ja kokonaivaltaisesti kirjoitettu. Eritelkää vielä vähän tehtävien mukaan sisältö tarkemmin :)!